Siili on luonnossa hyönteissyöjä, joten ravinnosta niitä hyönteisiä siis pitäisi löytyä. Siilille voi toki syöttää paljon muutakin niiden lisäksi, enkä edes yritä tässä lähteä kaikkea luettelemaan vaan ohjaan kiinnostuneet tiedon alkulähteille: Suomen Siiliyhdistyksen nettisivulta löytyy 'Perustietoa siileistä' jossa kerrotaan ruokavalio lyhyesti, ja sitten keskuisteluissa tätä aihetta on puitu paljon enemmänkin. Keskusteluissa on oma kategoria 'Ravinto & ruokinta', josta löytyy mm. loistava säie 'Monipuolinen ruoka siilille'. Jos siis omistat siilin, niin näihin kannattaa ehdottomasti tutustua.
Tästä eteenpäin kertoilen omia kokemuksiani, eli mitkä ruoat jäävät lautaselle, mitkä syödään ekana ja mitkä eniten orjalle pelkotiloja luovat. Tietyllä tasolla olemme avokin kanssa molemmat hyönteiskammoisia ihmisiä, taitaa jopa olla ihmisen geeneissä kirjailtuna että ötököitä sietäisi hiukan varoa. Siilin kanssa pelkoaan pystyy työstämään, ja monilta siilisteiltä löytyykin vaikka mitä ötökkää omista viljelmistään. Ainakin jauhomatoja (Tenebrio molitor), jättijauhomatoja eli jättiksiä (Zoophobas morio), sirkkoja ja torakoita tiedän yleisesti kasvatettavan. Siis pitkälti samoja ötiäisiä kuin herppiharrastajatkin kasvattelevat. Suomessa ötököitä myydään vaihtelevasti eläinkaupoissa, ja hinnat ovat korkeita tai riistotasoa, kaupasta riippuen. Ulkomailta tilaamalla niitä halvemmalla saa, itse ostan ötökkäni Global Live Food -nimisestä puljusta, joka sijaitsee Yorkshiren Pontefractissa Englannissa. Hyvin toimii, ja hinta on reilusti pienempi kuin Suomen kaupoissa, vaikka laskee lähetyskulutkin mukaan. Sieltä saa periaatteessa tilattua myös ilman toimituskuluja, mutta varman ja nopean toimituksen takaamiseksi kannattaa ottaa maksullinen kuljetus. Ai niin, parempaan suuntaan ollaan kai menossa, koska täällä Suomessakin ovat hinnat alkaneet paikoitellen järkevöityä! Juuri lueskelin Tampereelle tulevan Bug's -lemmikkiliikkeen sivuja, ja sirkkojen hinta oli enää noin kolminkertainen brittiläisiin verrattuna, ja jauhomatoja sai jopa halvemmalla kuin ulkomailta, jos noihin nettisivuihin on uskominen. Jättikset tosin olivat noin 10-kertaisella hinnalla vielä. Hyönteisshoppaajan tulee siis olla hyvin hintatietoinen :)
Elävät ötökät ovat Tritonin mielestä tosi kivoja, niitä kun saa jahdata! Siinä heikompaa hirvittää kun tappokone rouskii esim. jättiksiä ja isoja sirkkoja, mutta sen kestää kun tietää miten hyvää se siilille tekee. Madoissa tahtoo olla aika paljon rasvaa, mutta sirkat ovat kevyttä ja hyvää ravintoa, niitä yritän antaa paljonkin. Eläviä menee 6-10 / päivä ja säilykkeenä sitten about lusikallinen.
Tässä musta kenttäsirkka (Gryllus bimaculatus), tilaan ne medium-kokoisina eivätkä ainakaan siinä kehitysvaiheessa siritä yhtään, myöhemmin kuulemma korviasärkevästi. Ikäviä matoihin verrattuna koska pomppivat ja ovat kovin äkkiliikkeisiä (kammo puskee pintaan jos tällainen karkaa!). Yleensä nakkaan suoraan ostorasiassa pakkaseen, mutta nyt olen Tritonin mieliksi koittanut niitä elävänä osan säilytellä. Tässä kuva, mittakaavana toimii 50 sentin kolikko.
Tässä sitten se mukavin ruokaeläin eli jauhopukki (Tenebrio molitor). Kasvatus on tosi helppoa, ja pysyvät todistetusti hengissä pitkäänkin ilman hoitoa (no kerran vähän unohdin, lähes kuukauden viruivat rasiassaan...) ja kuoleman kielistäkin ne elpyvät päivässä kun saavat taas salaattia. Näitä Triton saa vain makupaloina, mutta niitä kuluu silti 20-30 kpl päivässä. Olen valikoinut melko pieniä yksilöitä temppumotivaattoreiksi, koska madossa on paljon rasvaa. Täytyy pysyä valppaana vaa'an kanssa eli jos poika pulskistuu liikaa niin näistä ekana tingitään. Niin ja tässä kuvassa varsinaisen madon (tai toukka se siis on) lisäksi kotelovaihe (vaalea mötikkä joka näyttää alienilta) ja aikuinen kuoriainen. Kaikki vaiheet ovat herkkua, mutta käsin pitelen vain koteloita ja matoja. Kuoriaisista en pitä, joku tuttu saatta tietääkin syyn, eli erään korvakoppiaisen tarinan...
Sitten seuraavana jättijauhomato (Zoophobas morio), joka on melko lailla samanlainen kuin edellinen, paitsi kuten nimestäkin saattaa päätellä, kookkaampi toukka. Herkkua ovat, mutta annan näitäkin vain silloin tällöin herkkuina, kun tuo meidän ahmatti tuntuu aika vauhdilla saavan painoa lisää. Tämän madon avulla meillä siili punnitaan. Ei tarvitse mitään kippoja vaa'an päälle, kun mato pitää siilin paikallaan tarvittavan hetken. Ensin mato vaakaan, taarataan ja päästetään siili sitten kiipeämään levylle. Syömisen aikana se hetkeksi jähmettyy paikalleen eli lukema on helppo napata silloin. Eilen tämän vasta keksin, mutta hyvä konsti se on :)
Tässä siis jättis, eikö oo ihan kuin lakutoukka?
Tässä vielä yksi matonen, jota ostan nimellä Waxworm. En tiedä oikeaa nimeä, mutta aika samanoloinen tämä on kuin vahakoisa, tosin ei muodosta sellaista seittiä ympärilleen niinkuin muistaakseni vahakoisat tekivät. No hyviä nämä on joka tapauksessa Tritonin mielestä, vaikkakin ovat nyt toistaiseksi joutuneet pakastukseen suoraan koska rasvaa näissä pulleroissa on varmasti tosi paljon, enkä niitä siksi uskalla antaa kuin harvoin.
Sirkkoja on sitten vielä tässä esitellyn lisäksi ainakin Jamaican sirkka (Gryllus assimilis), ja sitä myydään yleensä 'silent cricket' -nimellä. Sirittää silti hiukan, kokeiltu on. Sitten löytyy jättimäisiä lokusteja eli kulkusirkkoja (Schistocerca gregaria). Mittaa niillä aikuisilla on noin 6-8 cm, enkä vielä ole uskaltanut niitä kotiini ostaa. Ehkä tämä on sitten se seuraava voitettava pelko? Myös kotisirkkaa käytetään ruokaeläimenä ja sitä on helppo kasvattaa, mutta jos sellaisia karkuun kämpässä pääsee, ne lisääntyvät myös vapaana ja saattavat lopulta olla melkoinen maanvaiva. Ei näitä siis meille :)
Torakka on myös sellainen joka siilin ruokaeläimeksi hyvin sopii, koska ei ole kovin rasvainen. Niitä en tahtoisi kotiini, mutta katsotaan nyt miten käy. On melko helppo kasvattaa, eikä ääntele.
Sitten löytyy vielä buffalomato, eli kanalakuoriainen (Alphitobius diaperinus), josta minulla ei vielä ole kokemuksia. Sitäkin saa mukavasti ostettua toukkavaiheessa, ja kasvatuskin onnistuu kai melko helposti. On pienen jauhomadon kokoinen.
Näiden kaikkien lisäksi siilille voi antaa kypsennettyä jauhelihaa (esim. vähärasvaista nautaa tai kalkkunaa/broileria), vauvan soseita, laktoositonta raejuustoa ja viiliä. Meillä herkkujen aatelia on Semperin porkkanasose, sitä kun Tritonille tarjoaa, saa vapaat kädet silitellä ja rapsutella vaikka muuten tulisi hyvin nopea muistutus hampaista. Laktoositon kermaviili uppoaa myös, mutta raejuustoa on kuppiin joskus jäänyt. Perusravintona on hyvä tarjota kissanraksuja, kunhan ne ovat kunnollisia eikä mitään jokamarketin halpiskamaa. Tuoteseloste kannattaa tutkia ennen ostoa, siinä kerrotaan proteiinin ja rasvan osuus, sekä valmistusaineet. Vehnää sisältäviä ei kannata siilille antaa, koska monille siitä koituu vatsavaivoja. Tietysti vähärasvainen on parempi jos siili sitä vaan syö. Raksuihin on yleensä lisätty vitamiinejakin, eli jos siili syö raksuja niin sille ei tarvitse vitamiinilisiä antaa kuin korkeintaan silloin tällöin. Meillä kaikki tähän mennessä tarjotut raksutkin ovat kelvanneet vähän liiankin hyvin, eli kuppi nuollaan puhtaaksi. Olen siirtynyt rajoittavaan annosteluun, annan pari ruokalusikallista päivässä. Merkkinä meillä on Royal Canin, ja siitä sarjasta Exigent, Kitten ja Beauty&Fit ainakin ovat kupista hävinneet.
Purkkiruoista olen kokeillut vasta Almo Nature -kissanruokaa, jota myydään pienissä säilykerasioissa. Se on luomua ja varmaan hyvälaatuista kamaa, mutta ei kuitenkaan suurinta herkkua, eli se syödään vasta viimeisenä. Ongelmana on myös sen kostea rakenne, eli avattuna ei säily jääkaapissa, ja kun jäljelle jääneen ruoan pakastaa, se täytyy muistaa sitä ennen jakaa annoksiin valmiiksi, koska jäisenä siitä ei lohkoja irtoa.
Tässäpä tuli ruoka-asioita nyt puitua. Täydentelen tätä sitä mukaa kun itse opin lisää :)
19.7.2006 / Kati
No niin, tässä heti tärkeä lisäys edelliseen: Tölkkihyönteiset jäivät kokonaan käsittelemättä, niitä meillä annetaan lähes joka päivä. Helppoa ja hyvää, erityisesti erilaiset sirkat voittavat eläväiset veljensä mennen tullen mukavuudessa. Tölkeissä löytyy eri kokoisten sirkkojen lisäksi mm. pillarsseja (banaanihiipijän toukka), jauhopukin toukkia, silkkitoukkia ja etanoita. Avattu purkki säilyy jääkaapissa vain päivän tai pari, itse pakastan ne heti avaamisen jälkeen. Avaamattomina säilyvätkin kuten säilykkeet yleensä, vuoden tai pari. Muun ravinnon lisänä yhdestä purkista riittää reilusti ainakin viikoksi, riippuen tietysti miten paljon kerrallaan lautaselle mättää. Tämä on melko kallista ruokaa, suomessa pikkutölkin hinta pyörii kymmenen euron molemmin puolin, mutta ulkomailta tilaamalla hinta on alle 5/purkki. Yhdistyksen keskustelupalstalla infotaan kimppatilauksista, eli suurempia määriä tilatessa useammalle ihmiselle säästyy lähetyskuluja/nuppi reilusti. Jos olet uusi siilisti etkä vielä ole ollut mukana näissä kimppatilauksissa, niin rohkeasti kyselemään vaan keskustelupalstalle, siilistit ovat mukavaa porukkaa ja siellä autetaan toista mielellään :)
21.7.2006 / Kati
